Olipa kerran perjantai, se päivä jolloin jo Ruotsin tunnilla istuessasi tiedät että tänään on känni päällä. Eikä aikaakaan kun puuduttavan tylsä koulupäivä on loppunut ja ajattelet hieman levätä ennen jo tiedossa olevia illan rientoja varten. (tässä kohtaa pitäisi pysyä ensimmäisessä aatoksessa, eli lepäämisessä) Sattumalta koulutoverit ovat menossa käymään kaupoilla illan rientoja varten, joten päädyt mukaan kauppareissulle ihan sillä verukkeella ettei itse tarvitsisi lämmittää autoja, putsata sitä lumesta tms.
Alkossa tunnelma on kiireinen, olisi äkkiä päätettävä millä juomalla aikoo tänään jurnauttaa sisäisen sivistyneen herrasmiehen jo opitut taidot niin juntturaan ettei muista enää edes mikä on interogatiivi pronomini saatika sitä mitä Ruotsin kieliset vastikkeet ovat. Koko kopla päätyy kuitenkin ostamaan tuon uljaan suomalaisen klassikon lisäksi muutaman ulkolaisen oluen ettei tuntisi itseään aivan nollaksi.
Kaupasta pois päästyämme olo on kuin olisi voittanut MM lätkässä kultaa, huuto, riemu ja bileitä odottava tunnelma on riistäytyä käsistä. (päässä soi kaikki tuolle hienostuneelle klassikolle omistetut biisit, lähinnä linkissä oleva biisi)
Kotiin päästyäni huokaisen helpotuksesta, nyt voin hieman levähtää ettei tarvitsisi sitten baarissa nukkua ja lentää pihalle. Syön ja olen menossa lepimään, samassa vilkaisen Gambinan takaetiketissä loistavaa tekstiä enkä voi enää vastustaa kiusausta. Raakana nykäisty kulaus Rytmihäiriön tahdissa maistuu paskalta ja naama vääntyy samassa hetkessä n. 10 sekuntin ajaksi käsittämättömäksi irvistykseksi. Testitulosten mukaan kyseinen juoma maistuu paremmalta lantrattuna Spriteen joten teen sen. Unohdan hetkeksi väsyttävän tunteen sisälläni ja alan fiilistellä satunnaisia suht. homoeroottisia musiikkivideoita youtubesta.
Tästä eteenpäin en osaa ennustaa päivän tulevia tunteja vaan yhden toiveen esitän, Oi gambina saata minut tänään siihen klassiseen umpikänniin johon olet monet muutkin saattanut, Oi gambina
